Pk-yritykset luovat suurimman osan kunnan työpaikoista monissa kunnissa, myös Kaarinassa. Näistä ansiotuloista kunta saa verorahaa, jolla järjestetään kunnallisia palveluita, kuten koulutusta, sairaanhoitoa, katuvalaistusta jne.

Pk-yritykset maksavat myös omasta voitostaan yhteisöveroja kotikuntaansa, mutta lisäksi Pk-yritys maksaa varsin useita muitakin veroja: jäteveroja, kiinteistöveroja, energiaveroja jne.

Tästä on hyvin helppo päätellä, että kuntatalouden rahoitus, nousee tai kaatuu Pk-yritysten voinnin ja määrän mukaan.

Pk-yritysten osuus kaikkien yritystoimipaikkojen osalta on Kaarinassa 82,3 %, siis valtavan suuri. Työpaikkoja Kaarinassa on 9676 kpl ja näistä Pk-yrityksissä käy 5180, eli yli puolet. Tästä kun vähennetään kunnan n. 1600 työpaikkaa ja muutama valtion työpaikka ei ole kovinkaan epäselvää, mikä on Pk-yritystoiminnan vaikutus alueella.

Oikeastaan yllättävän myöhään herätään tätä asiaa miettimään Kaarinassakin, joka on tunnetusti ollut jo pitkään yksi Suomen yrittäjäystävällisimmistä kunnista.

Tällä hetkellä Kaarinassa viedään vauhdilla prosessia kokonaisyritysvaikutusten arviointiin kunnan päätöksenteossa, mikä on erittäin positiivinen asia kaikille kuntalaisille.

Miten vaikuttaa kunnan kokonaistalouteen, kun tietokoneet hankitaankin hieman halvemmalla Englannista, eikä paikalliselta toimittajalta? Laskevatko verotulot vai kaatuuko jopa yrityksiä, kun maanrakentamisen palveluita ostetaan paikallisen Kaarinalaisen toimittajan sijasta Turun kaupungin voittoa tavoittelevasta Turun kuntatekniikka Oy:stä?

Pk-yritysten vaikutuksen osuus kunnan verotuloista on 65 %, joten varmasti vaikuttaa, verotuloihin ja työpaikkoihin ja melkoisen nopeasti.

Matti Alander

Kaupunginvaltuutettu

Keskusta

Hienoa Matti, hyvä keskustelun avaus!

Julkiset hankinnat edustavat lähes 20 % osuutta bruttokansantuotteesta (BKT). Kaupungit ja kunnat tekevät vuosittain julkisia hankintoja useilla miljardeilla euroilla.

Julkisilla hankinnoilla on valtava alueellinen merkitys niin kunta- kuin yritystalouteen. Kuntien hankintaosaamisen ja ennen kaikkea niiden markkinnatiedon ja -tuntemuksen lisäämisellä voidaan hankintoja suunnitella siten, että nykyistä suurempi osa hankintaeuroista suuntautuu ostoihin oman kunnan tai lähialueen pk-yrityksiltä.

Nykysuuntauksen mukainen pyrkimys aina vain yhä suurempiin, suuryrityksille suunnatuille kertahankinnoille syö alueellisesti tai paikallisesti toimivien terveiden pk-yritysten toimintaedellytykset. Mainittu kehitys näkyy nopeasti vähentyvänä taloudellisena toimeliaisuutena maakunnissa, työpaikkojen määrä vähenee ja kuntatalouksien rahoitusvaje kasvaa.

Näin ei voi jatkua. Tilanne voidaan korjata helposti ja nopeasti käynnistämällä avoin vuoropuhelu kuntien ja yritysten välillä liittyen hankintojen valmisteluun ja alueellisen tarjonnan lisäämiseen.

Keinot ovat olemassa. Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiespalvelu edistää pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Palvelun perusteella hankintayksiköt saavat laadukkaita ja kilpailukykyisiä tarjouksia laajalta yritysjoukolta. Tämä mahdollisuus kannattaa hyödyntää.

Jorma Saariketo

hankinta-asiamies

Varsinais-Suomen Yrittäjät