Linja-autoalan investoinnit uuteen kalustoon vähenivät vuonna 2011 ennätykselliset 23 prosenttia. Viime vuonna rekisteröitiin vain 390 uutta linja-autoa, kun edellisvuonna käyttöön otettiin 511 uutta bussia.

Linja-autoliitto on syvästi huolissaan bussi-investointien romahtamisesta ja sen vaikutuksesta alan tulevaisuuteen. Liiton hallitus katsoo alan kalustohankintojen pysähtymisen johtuvan vuonna 2009 voimaan tulleen joukkoliikennelain sekavasta tulkinnasta.

Joukkoliikennelain sekava soveltaminen ja epävarmuus alan tulevaisuudesta vuoden 2014 jälkeen heijastuvat Linja-autoliiton mukaan investoinneista pidättäytymisenä. Bussiyrityksille tehdystä tuoreesta Bussibarometri-kyselystä ilmenee, että alan investoinnit pienenevät kuluvana vuonna vielä entisestäänkin ellei lainsäädännön soveltamiseen saada selkeyttä.

Parhaillaan eletään joukkoliikennelaissa määriteltyä niin sanottua siirtymäaikaa, mikä ensimmäisten liikennöintisopimusten osalta päättyy vuonna 2014. Tämän jälkeen laki mahdollistaa nykyistä useammanlaisen bussiliikenteen tuotantotavan valinnan. Valinnan siitä, järjestetäänkö bussiliikenne yrittäjä- vai viranomaisvetoisesti, tekee tuolloin alueellinen viranomainen.

Sekavuus syntyy siitä, että vaikka siirtymäajan loppu häämöttää, yritykset sen paremmin kuin viranomaisetkaan eivät vielä tiedä, mitä erilaiset tuotantotavat käytännössä tarkoittavat. Epäselvää on myös se, kuinka paljon tarvitaan lisää julkista rahaa, mikäli siirryttäisiin viranomaisvetoiseen tuotantotapaan.

Linja-autoliiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen kiirehtiikin liikenneministeriön vetämän työryhmän työn mahdollisimman pikaista loppuunsaattamista. Työryhmän toivotaan tuovan selkeyttä tilanteeseen. Työryhmän tehtävänä on mallintaa tarkemmin lain mahdollistamia tuotantotapoja ja saada selvyys mm. julkisesti tuettujen lippujen kelpoisuuteen eri linja-autoreiteillä. Linja-autoliiton mukaan seutu- ja kaupunkilippujen tulisi kelvata vuorolla kuin vuorolla riippumatta siitä, millaisella tuotantotavalla bussiliikenne vuoden 2014 jälkeen järjestetään.

- Kalliit bussi-investoinnit tehdään pitkäjänteisesti. Bussin käyttöikä on 10-20 vuotta. Jos bussiyrityksen liiketoiminta lainsäädännön puolesta vuoden 2014 jälkeen on näin sumussa kuin se tällä hetkellä on, on ymmärrettävää pidättäytyä investoinneista. Työryhmässä olisi tärkeää saada nopeasti aikaan yhteiset pelisäännöt lain sekaville tulkinnoille, jotta bussiyritykset voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja uskaltavat investoida, Kääriäinen toteaa.